Kyllä joulu voi alkaa jo lokakuussa. Minä ainakin soitin ensimmäiset joululaulut lokakuussa. Kun lapset olivat pieniä, minä leivoin ensimmäiset piparkakut lokakuussa ja joulu Anttilanlehti ilmestyi aina lokakuun 10. päivä. Siitä minun jouluni alkoi. (Minulla muuten on kaikki joulu Anttilanlehdet tallessa vuodesta 1982 alkaen.) Tänä vuonna kisailin, ehdinkö sytyttämään kylämme ensimmäisenä jouluvalot. Uskon niin, sillä valoni paloivat jo kuukasi sitten. Tosin eivät joka päivä.
Toimistolleni koristelin taide-banaani-joulupuun jo pari kolme viikkoa sitten. Nostin pelkän kynttiläkehikon pöydälle, mutta kuulema siinä pitää olla kynttilätkin... minulla nyt ei ollut toimiston laatikoissa kuin pari vääntynyttä pääsiäiskynttilää. Ystäväni täydensi kuusta vielä paperista leikatulla banaanilla. Taide-banaani-joulupuu oli valmis. Mutta kuusi on kyllä kiinnittänyt ihmisten huomion.
Vajaa pari viikkoa sitten kävin Oulussa. Silloin en ollut nähnyt vielä kenelläkään kuusia tai jouluvaloja, en kodeissa enkä kaupoissa. Hetken mietinkin banaani-joulupuutani, että olenko "pikkuisen" liian ajoissa. Mutta ei, Oulu oli täynnä kuusia ja jouluvaloa. Jälkeenpäin tosin harmitti, että en ottanut kuin yhden todistusaineisto kuvan, Holiday Inn hotellista.
Lensin Ouluun Helsingin kautta. Ajoimme edellisenä päivänä Tiitin kanssa kohti Helsinkiä ja Tiitin joku kaveri sattui soittamaan. Kuuntelin hienoa puhelinkeskustelua... "Ei kun mutsin kyydissä oon... no se on menossa lappiin jotain poroja tappamaan..." Juupa juu - porojahan minä siellä Oulussa kävin tappamassa ;)
Mutta olinhan minä joskus ketunkin tappaja. Minulla oli kauan sitten ystäväni lapset hoidossa, yksivuotias ja neljävuotias. Ystäväni soitti hoitopäivän jälkeen, että mitä me oikein teimme tai puhuimme päivällä, kun hänen tyttärensä (4v) kertoi mitä hoidossa oli tehty .... " Siellä se Annie vaan kettuja tappoi." Ei muuten selvinnyt koskaan, mistä lapsi tuon keksi. Kettuja en muistaakseni tappanut silloinkaan.
Helsinkiin päästyämme tein hienon "blondi-taskuunparkkeerauksen". Ajoin auton keula edellä taskuun. Ajelin autolla hiljalleen edestakaisin ja mietin, että miten saisin tuon perän heitettyä samaan koloon etupään kanssa. Tila oli todella pieni. En muista olenko milloinkaan autokoulun jälkeen parkkeerannut taskuun. Sitten päässä syttyi oivallinen välähdys. Jos työntäisinkin sen perän ensin sinne koloon.... Bingo... auto meni parkkiin.
Oulun matka oli ihana ja onnistunut. Aamulla lensin auringon paisteessa ja illalla täysikuun loisteessa. Oulun tullitarkastuksessa jouduin taas riisuutumaan. Siis kengät. Pääni tutkittiin käsillä hipelöiden, koska päässäni oli niin paljon pinnejä ... ainahan siellä voi olla yksi pommikin, vai?! Viimeksi samanlainen peruusteellinen "pengonta" suoritettiin kun lensin Rovaniemelle. Silloin matkustamoon mukaan tuleva laukkuni ajoi viisi kertaa läpi valaistuksen ja sitä myös purettiin joka kerta tyhjemmäksi. Lopulta laukku oli täysin tyhjä ja pienestä sivutaksusta löytyi kaksi-euros-pötköni, jonka olin ottanut mukaan kirjoen vaihtorahaksi. Siis pommiltahan se läpivalaistuksessa näyttää! Mutta kassi tuli pengottua. Ja vaatteet riisuttua.
Mutta joulu tulee - tahdoit tai et. Minä tahdon sitä kovasti. Kaikki ihanat joululaulut, kaikki ruuat, koristeet. Läheisyys. Lahjat. Rauha. Tänä vuonna aion mennä kirkkoon laulamaan kauneimmat joululaulut, se luo niin joulutunnelmaa. Viimevuonna jäi kauneimmat joululaulut väliin matkani vuoksi. Kauneimmat joululaulut vihkosiakin minulla on jostakin 1990 vuodesta alakaen. Ainoastaan se vuosi 2010 puuttuu.
Oi kuusipuu - Tule joulu kultainen - Lämmin lumi peittää maan
Tulkoon joulu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti