"Olispa aikaa jo kulunut tarpeeksi..."

Kävin kaupassa.
Taas tää aika... syön mitä pystyn. En syö kuitenkaan noita kukkia... kuten ystäväni kertoi dementiaosastolla tapahtuvan harvase päivä... kukista vain varret jäljellä. 
Mulle riittää kukat valaisemaan päivääni. Niin haluan uskoa.

Mutta päivä kerrallaan.




                 Ystävälleni ... tiedän tunteen, mutta ota kädestäni kiinni... nyt hypätään!

"Yksinäinen - Antti Tuisku"

"Tai ettei ois, hän lähtenyt sittenkään pois..."

 

Kun elämä muuttuu...

Kävelen aamulla koirien kanssa pienen lenkin ulkona... jalkapohjiin sattuu. Kuulen linnun laulun ja mietin miten pari päivää sitten vielä haaveilin aamulenkistä lintujen laulua kuunnellen.

Tulen kerrostalon portaat ylös oman oveni taakse ja kumarrun ottamaan koirien valjaat irti. Käsiin, ranteisiin ja sormiin sattuu niin paljon, että voisin huutaa kivusta, mutta muistan, että kello on vasta 6.30  aamulla ... ei rappukäytävässä saa huutaa siihen aikaan. Mutta minun sormiin saattuu niin paljon, että mietin miten selviydyn tästä... valjaiden irroittamisesta. 

Ulos lähtiessä tuskin selviydyin itseni pukemisesta, koska käteni ei nouse... olkavarteen sattuu, kuin ei olisi enää lihaksia... käsi ei vaan nouse tai kipu estää sen pienenkin liikkeen. Saan vain vaivalloisesti oven auki ulos mennessä ja sisään tullessa.

Syön aamupalaa... lasinen hunajapurkki on liian painava minulle. Pidän siitä varmuuden vuoksi kaksin käsin kiinni, pohjasta ja sivusta, että en pudota sitä... ranteisiin sattuu ja sormet ovat kuin puuta pitämään mistään kiinni. 

Lähden kävellen ulos, vähän matkan päähän, intialaiseen hierontaan... matkalla mietin ja suren sitä, että en voi kävellä aamulenkkiä... en voi kävellä kuin tämän pienen matkan... Yritän piristyä ja keksin, että onhan minulla polkupyörä... samassa ymmärrän, en voi ajaa pyörällä, koska ranteeni ja sormeni ei kestä sitä.
En mene aamulenkille! 

Päivällä mietin pahaa oloa ja särkyä. Miten sen saisi pois. Sitten en mieti... vajoan vain pahaan oloon. Ehkä menen nukkumaan. Ainoa hetki jolloin ei satu. Kun nukun.

Välillä en usko tätä kaikkea.
Enkö voi vain antaa tätä pois.

"MUN - Pete Parkkonen"

"Silloin kun kyyneleet poskillasi nään...

Yksinäisyyttäpä ei ole olemassakaan

Kaikki kaikkeen liittyy

Palapelin osii oomme vaan

Usko pois se mitä teet

Koko kuvaan vaikuttaa

Sulla merkitystä on

Et sitä unohtaa sä saa"

"Mieletön mahdollisuus"

"Hetket on kultaa - Mieskone"

"pysähdyin hetkeksi paikoilleen
huomasin itsekin unohtaneen
jokainen päivä on uus
mieletön mahdollisuus

voi katsella kuunenlla merkkejä maaan
tai istua kannolla  unelmissaan
jokainen päivä on uus
toistumaton tilaisuus

tiedän sen nää hetket on kultaa
yhtäkään en vaihtaisi pois
suukon kun saa rakastetultaan
mikä sen parempaa ois

voin oppia askeleet baletin
tai kirjoittaa vaikka sen romaanin
jokainen päivä on uus
mieletön mahdollisuus

tiedän sen nää hetket on kultaa
yhtäkään en vaihtaisi pois
suukon kun saa rakastetultaan
mikä sen parempaa ois

voin haistella tuoksuja orvokin
tai maistella viinejä burgundin
jokainen päivä on uus
mieletön mahdollisuus

tiedän sen nää hetket on kultaa
yhtäkään en vaihtaisi pois
suukon kun saa rakastetultaan
mikä sen parempaa ois"

Hei sä et kuulu todellisuuteen

"Jos tänne kuulun sen tuntee, ei oo mitään muuta kuin tää, ei oo mitään muuta kuin me, kunnes kuolen."

"Lupaan olla 

- Nopsajalka"

”Lupaan olla sun, kun päivä kääntyy iltaan,

kun pöly laskeutuu ja ollaan ihan hiljaa.

Lupaan olla sun ja sanoo senkin ääneen,

ei tuu tarpeeks sanottuu, ooh

Täällä saman kannen alla, meil on meret meil on maat,

meil on sanat joiden voima pitää tän kaiken paikoillaan,

päivät kuluu viikot vierii, piirrän merkin almanakkaan

jos tänne kuuluu, sen tuntee.

Ei oo mitään muuta kuin tää,

ei oo mitään muuta kuin me

kunnes kuolen.

-lupaan olla sun, kun...-

Tuol on menot, meiningit, tuol on valot kaupungin.

Laulut kertoo vapaudest, viini vie sut vangikseen,

tytöt antais mulle kaiken, riisuis kaiken paljaaksi,

vaan jotain puuttuu, sen tuntee.

Haluun jotain muuta kuin tää,

haluun mielen, merkityksen elämälle”

"Vaan jotain puuttuu, sen tuntee, haluun jotain muuta kuin tää, haluun mielen, merkityksen elämälle"



                                                   Mut mä kuulun....

 

Onnellisuus

https://www.facebook.com/mietteita

Onnellisuus

Teksti apteekin ilmaislehdestä Terveydeksi 1/14
Haastateltu lääkäri ja filosofi Antti S Mattilaa, teksti Henna Tanskanen

"Tutkijoiden mukaan noin 50% onnellisuudesta on perinnöllistä 10-20% riippuu ulkoisista olosuhteista. Loppuosa riippuu omista asenteistamme ja siitä miten suhtaudumme asioihin."

 - Hei olen syntynyt onnekkaana, minun lähtökohtani on 50%. Ja asennetta mulla on 41%  ;)

"Onnellisuuteen ja elämänasenteeseen voi itse vaikuttaa. Tutkimukset ja kokemus osoittavat, että onnellisuusharjoitukset ovat monesti tehokkaita ja nostavat mielialaa pitkäksi aikaa."

"Kyky kiitollisuuteen on niin ikään oiva harjoitus. Onnelliset ihmiset ovat tyypillisesti kiitollisia siitä, mitä heillä on."

"Onnellisuuteen tarvitaan myös itsensä toteuttamista, kykyä päättää omista asioistaan ja kunnossa olevia sosiaalisia suhteita. Elämän tarkoituksellisuus ja merkityksellisyys nousevat siten tärkeiksi onnen rakennuspalikoiksi"

" - Vaikka elämä saattaa joskus koetella hyvinkin kovakouraisesti, myös kovia kokeneista voi tulla onnellinen. Koettelemuksien jälkeen he ovat kasvaneet vähitellen vahvemmiksi, arvioineet elämänsä arvojärjestyksen uudestaan ja ymmärtäneet paremmin ihmissuhteidensa tärkeyden. Sosiaaliset taidot ovatkin keskeisiä onnellisille ihmisille, joten tunnetusti he viettävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa, Mattila sanoo."

Lue koko juttu "Onnen avaimet" tästä >

Lue Terveydeksi.fi lehteä tästä >





Lisälukemista; Onnentaidot - kohti hyvää elämää / Antti S Mattila & Pekka Aarnisalo D-pokkari, Duodecim 2012

Osta kirja vaikka täältä >  Booky.fi  - "Onnentaidot"






 

Tätä ei enää vois paremmin sanoa - Läpinäkyvää

"Läpinäkyvää - Janna" - (kuuntele tästä)

"Oo niin kiltti ja tuu

viimeisen kerran mua halaamaan

Kertomaan mitä kauheaa tein

Tai jos on joku muu,
joka sut saanut on ihastumaan

Sanoisit edes kiitos ja hei

Avaimetkin sä käteeni työnsit

ja kaikille väitit me rakastuttii

Sen nopeammin ei ois voitu mennä,

mä tiedän sen että me kiirehdittiin

Sä autoit mua kaatumaan

Ja nyt kun olen polvillaan

Mä oon sulle vain läpinäkyvää

vain läpinäkyvää

Miten koko rakkaus yhdessä yössä

hävitä sun muistikuvista voi

Mä oon sulle vain läpinäkyvä

vain läpinäkyvä

Myönnän etten mä en

aina se helppo ja tasainen oo

Mutten loukannut sua tahallaan

Oot niin kummallinen

etten mä tunnista kuka sä oot

Vaikka tunsin sut äsken kokonaan

Mikä sun on

Sitäkö pelkäät

et kohta sut hylkään ja siksi näin teet

Vai tosiaanko sä muutit sun mielen

nyt unohdat kaiken ja eteenpäin meet

Sä autoit mua kaatumaan

Ja nyt kun olen polvillaan

Mä oon sulle vain läpinäkyvää

vain läpinäkyvää

Miten koko rakkaus yhdessä yössä

hävitä sun muistikuvista voi

Mä oon sulle vain läpinäkyvä

vain läpinäkyvä

Mut pyydän vielä

Nyt mieti meitä

Ja sano se mulle et valehtelitko sä vaan

Sä autoit mua kaatumaan

Ja nyt kun olen polvillaan

Mä oon sulle vain läpinäkyvä

vain läpinäkyvä

Miten koko rakkaus yhdessä yössä

hävitä sun muistikuvista voi"

Mä ymmärrän

Niin mä ymmärrän.... mun joka kolmas lause haastattelussa oli "niin - mutta mä ymmärrän kyllä". Mussa taitaa olla sellainen vika, että mä ymmärrän aina. Vaikka kaula katkastais, niin mä ymmärrän silloinkin. Tai onko se vika - en tiedä.
Mä vaan ymmärrän kaikkea, tavalla tai toisella.

"Inhoan Sinua - Jippu" - (kuuntele tästä)

                        pss... mut hei - mä ymmärrän

"Kanna Minut - Jippu" - (kuuntele tästä)

Mut hei mun bestis biisit on nää....

"Kii - Jippu" - (kuuntele tästä)

"Tuonelan koivut - Jippu" - (kuuntele tästä)

Mut en oo ihan varma ymmärränkö, jos en enää vois kutoa... jos nää kädet ei enää kestäis sitä. Kaveri lupas soittaa terveyskeskukseen ja varoittaa, että eivät vain sano mulle vahingossakaan ääneen sitä, että en vois enää kutoa, sillä mä olen luvannut "lyödä" jos joku sanoo mulle niin. Mutta vaikka elämä tuntuu nyt vaikealta ymmärtää, niin kai mä sit kuitenkin ymmärrän senkin, että menetän sen mitä eniten halusin pitää. Kädet, joilla voisin tehdä elämäni loppuun asti käsitöitä... Mä varmaan ymmärrän silloinkin, että mulle jää silmät ja korvat.

Mulle jää elämä.

 

Miksi kyyneleet...

"Hiljaisuus - Irina" - (kuuntele tästä)

"Kyyneleet - TikTak" - (kuuntele tästä)

Ou-nou !!

No Ou-nou, mikäs tää on.... saattaapi olla sellainen minkä MÄ TAHDOIN. Pitää sit vielä pudotella ne muutamat kilot, niin näyttäis nätimmältä.

"Aito rakkaus - Juha Tapio" - (kuuntele tästä)

"Aito rakkaus yllättää sut vielä kerran 

vähintäänki kerran ja valo sydämet 

Aito rakkaus yllättää sut vielä kerran 

vähintäänki kerran 

jos kiellä sitä et 

mä lupaan sulle sen 

 Mitä jos vaan riisuis virkavaatteet laiturille 

hyppäis ilmaan, antais veden kannattaa 

Jättäis pelit pelaamatta, naurais niinku lapsi 

katsois silmiin pelkäämättä ollenkaan   

Valo täyttää sydämen 

Mä lupaan sulle sen 

Valo täyttää sydämen"

Älä usko

Minä olen siivonnut... tarkemmin sanottuna järjestellyt paikkoja. Kaikkea sitä löytyykin. Pitänee nostaa kirpputoripöytä esille ja laittaa tavarat pöydälle. Pääasiallinen tehtäväni lienee ollut hamsterina toimiminen ;) No hymyilyttää mua. En mä edes tarvitse kaikkea tätä, mutta tää on elämäntapa.

Ja minun elämäntapaani kuuluut tietty monia muitakin asioita. Positiivisuus. Positiivisuus ja positiivisuus. Jos laitat kuppini kumoon, minä näen senkin positiivisena. Ne näyttävät erilaisilta. Kivoilta väärinpäin. Ihan sama mitä tapahtuu, minä kerron mitä positiivista siinä on.

Mä luulin tässä monta päivää, että mun vaaka on mennyt rikki, kun se näytti aina samaa numeroa. Enkä mä oikeastaa voi painaa niin vähän. Pyysin miestäni menemään vaakaan, koska uskoin sen olevan rikki. No ei se ollut, hän painoi vähemmän kuin minä. Positiivisuus - koska vaaka ei ole rikki, minä painan vähemmän kuin ennen ;)

Jos mä sanon, että aurinko paistaa, niin sinä et usko sitä, koska aurinkoa ei kyllä taivaalla näy. Mutta aurinko paistaa. Valitse sinä, uskotko minua vai et.

Mä uskon - Aurinko paistaa ;)
                           ja se paistaa myös risukasaan...

"Hätähuuto - Brädi feat Toni Wirtanen" - (kuuntele tästä)

"Mä kuulen huudot, tukahtuneet hälinään,
ja lupaan olla täs, jos kukaan muu ei välitä
Mun ystävist ei yksikään yksinään tarpoo tääl saa
Käännän sun kasvot valoon, niin varjot jää taa"

Terveisin, se Yllättävä-Hamsteri

"On ainut todellisuus nyt ja tässä näin"

 Kesää odotellessa...  ;)

"Aikaan sinikellojen - Magnum karaoke" - (kuuntele tästä)

Aikaan sinikellojen näänkö sun, tiedä en?

Kuin kevät ois tää mulle viimeinen,

Juuri niin vietän sen.

Aikaan sinikellojen ehkä sua suutelen.

Mut hetki jos tää oiskin viimeinen,

Tahdon nyt kaiken sen.

Jo häipyi eilinen kuin tuuli aromaan,

Ja kenties huomista ei koskaan tulekaan.

On ainut todellisuus nyt ja tässä näin

Sekä sinä siinä mun lähelläin.

Ei ole olemassa toista elämää,

Vain yksi vaatimaton tähdenlento tää.

Mut lailla auringon se tovin palaa vois,

Vielä vierellä sen jos toinen ois.

Ne sinikellot aina yhä uudestaan

Saa käydä kukkimaan.

Mutta niin ei tapahtuvan toisille näy,

Pian ohitse ne hetket käy.

Aikaan sinikellojen näänkö sun, vaiko en?

On kevät kenties meidän viimeinen,

Tahdon nyt kaiken sen.

  

Aikaan sinikellojen näänkö sun, tiedä en?

Kuin kevät ois tää mulle viimeinen,

Juuri niin vietän sen.

Aikaan sinikellojen ehkä sua suutelen.

Mut hetki jos tää oiskin viimeinen,

Tahdon nyt kaiken sen.

Jo häipyi eilinen kuin tuuli aromaan,

Ja kenties huomista ei koskaan tulekaan.

On ainut todellisuus nyt ja tässä näin

Sekä sinä siinä mun lähelläin.

Ei ole olemassa toista elämää,

Vain yksi vaatimaton tähdenlento tää.

Mut lailla auringon se tovin palaa vois...

Paula Koivuniemi Aikaan Sinikellojen found on 

http://batlyrics.net/aikaan_sinikellojen-lyrics-paula_koivuniemi.html

Tää tuo myös muistoja mieleen yli kolmenkymmenen vuoden takaa...

ihmeellinen maailma ;)