Kulman takanta kuultua...

Yhtenä päivänä istuin Ninnin kanssa ulkosalla... Taloyhtiössämme tehtiin juuri pientä ulkoremonttia. Työmiehillä oli tapana tulla töihin noin klo 11 ja tehdä muutama tunti töitä.
Tänä kyseisenä päivänä miehiä oli ilmaantunut peräti 3 kappaletta töihin. Tuollaisen alle tunnin työrupeaman jälkeen miehet kellistivät itsensä talon nurkalle pitkälleen. Mietimme, että miehillä taisi koittaa "kahvitauko". Kun miehet olivat köllötelleet nurmella pitkänään lähes puolituntia, teimme Ninnin kanssa suunnitelmat:
- Mitäs jos kävisimme tässä keskellä pihaa köllölleen nurmelle ja aina kun miehet katsoisivat muualle, kierähtäisimme vähän lähemmäs heitä. Lopulta pyörähtäisimme ihan heidän viereen ja kysyisimme "Pääseekö teille töihin? onko hyvä palkka?"
Tai jos kiertäisimme talon ja lähtisimme kierimään talon toiselta nurkata heitä kohti... tulla tupsahtaisimme kierien esille nurkan takaa.....


Toisena päivänä kun tulimme koiralenkiltä, näin kuinka isohko risukasa lähti liukumaan talomme nurkan taakse piiloon.... Ensin luulin näkeväni näkyjä, sillä ei meidän pihalla ole risuja... Pyysin Ninniä menemään katsomaan kuka veti risuja nurkan taakse. 
Sieltä löytyi naapurimme kadonnut sisäkissa, jonka valjaisiin oli takertunut valtavat risut.... Onnellinen loppu, enkä siis nähnyt vieläkään näkyjä.


Mutta tänään kuulin ihan huippu jutun... Ystäväni soitti minulle ja kertoi mökkiprojektistaan... sitten hän kertoi miten oli tullut mökkitontiltaan kotiin ja ottanut jääkaapista vesipullon, vanha viinapullo, joka oli ollut mukana tontilla juomana. Koska vesi oli lämmennyt, päätti ystäväni kaataa veden kukkasille.
Hetken siinä kukkia kastellessa hän mietti, että miten pullo haisee jotenkin viinalle, eikö sitä ole pesty.
No eihän siinä muuta, kuin hän oli ottanut väärän pullon kaapista - siinä meni kukkasille 80 prosenttista Saarenmaata.... kuinkasmoni on muuten kastellut kukkiaan 80 prosenttisella viinalla?
Eikä ystävääni haitannut lainkaan viinan hukkaan meno, mutta kun kukka veti heti kirroossiin. Vaikka heitti kuinka vettä päälle, ei se siitä enää elpynyt...

 

Unelmista Suurin

Tänään sunnuntaina,
    ihana aurinko
       ihana luonto
          ihanaa ruokaa ulkona kokkaillen
En edes kaipaa muuta
   vain rauhaa ja elämyksiä
      ihan pieniä
IKIMUISTOISIA
   Rakkaiden ja samanhenkisten läheisteni kanssa

IHANA KESÄ

"Eväsretki - Samae Koskinen" - (kuuntele tästä ja nauti kesästä)

Loman loppu...

Loma on loppumassa... vaikka en haluaisi...
Mitä sain lomalla tehtyä... Autotalli, no sitä en oikeastaan siivonnut, vaan keksin täyttää sen vielä enemmän täyteen... yli 2000 tyhjää pulloa... (niin että siksi en kehtaa edes näyttää kuvaa autotallista)

 

....(vaatekaappini sensijaan tyhjeni tänään seitsemässä minuutissa...kirppikselle)

Mehuja kyllä muistin keitellä... PALJON. Ja tein rommiruukkuja, jotka "eräät-lapseni-monikossa" ovat jo kähveltäneet - on kuulema niin hyvää.

Mökkiä maalasin (ja hiukseni) niin että kättä särki yötä-päivää ja aitalaudoista sain maalattua talkoo porukan kanssa noin 1/10 osan... en tiedä hyppisinkö ilosta. Koirieni aita... Ei ole kovin "halvat" nämä koirani... ei ajallisesti, eikä rahallisesti.

Multahommiin orjuutin talkooväkeä... pienimmästä alkaen.

 

Mutta loma on nyt ohi... alkaa työ ja kiireet.... Mut ihan vähän ostin lankojakin lomalla.... että syksyn aikana tulette näkemään... 
Ai niin, eilen istuin ystäväni kanssa kymmenen tuntia 28 asteen auringonpaahteessa... harrastus sekin...

Pesänrakentajat ... 8 ... ja Tukka maalissa

Minä olen vähän maalannut. Tukkakin on talomaalissa, seinään ei tainnut jäädä mitään. Eikä muuten ole irronnut tukasta tuo väri. 
Joku muu on tehnyt sitten jotain vähän enemmän lomani aikana... vai mitä sanotte mökistämme!

Vaikka ei kesä vielä loppunut

Muutama vuosi sitten aloitin tämän blogin tekstillä "Kuplia"... ja mitä siinä lukikaan:

"Kesä oli ollut muutenkin ihana - molemmat lapset olivat luonani. Jokainen päivä kohti syksyä muistutti silti siitä, että lapset muutavat pois. Miksi en siis tallettaisi niitä ihania muistoja mitä heidän kanssa vielä tänä kesänä pystyin tekemään.
Luopuminen tuntui pahalta, mutta niin vain tapahtui. Lapset lähtivät maailmalle kevyesti kuin kuplat. Myös onnellisina ja iloisina. Ja minulle todella jäi muistot. Sekä puhelin, joka kuitenkin yhdistää meidät.
Nyt syksyn pimenevinä iltoina avaan tietokoneen - katselen kuvia, kuplia ja iloisia ilmeitä. Jotain aivan mielettömän hulluja kuvia, joita Tiia oli näpsinyt itsestään kamerallani. Hetkessä lapset ovat aivan lähelläni. Hymyilen. Olen onnellinen."


Tämä tuntuu taas jotenkin niin tutulta.
Kuvia - muistoja - yhdessä tehtyjä juttuja...
Tärkeintä on elää jokainen hetki...
...ettekä te mihinkään katoa.

Minulle jää teistä muistot. 
                      Olen niin onnellinen.

"Älä tule hyvä tyttö - Erin" - (kuuntele tästä)

 Heh heh  ;)  Oikein "hyvät" tuli teistä...

Mitä nyt toinen imaisi mun viikko sitten tekemän joulu-rommiruukun tyhjiin ja toinen tais piirrellä pippelin ja pimpin kuvia mun kalenteriin kihlajaispäiväni alle... kaiken mä kuitenkin huomaan... jekuttelijat....
Mutta siitäkin huolimatta   ;)  ;)







  

 

Väriä luontoon

Sadepäivän väriläiskä. Pitäähän luontoa piristää...

Jotkut piristää kukkalaatikkoa... kaivamalla kukat ylös...

Mökkejä nousee kuin sieniä sateella

Ystäväni mökkiranta - vain mökki puuttuu, mutta eiköhän se tähän pian ilmesty...

NIKSINURKKA

Nälkä voi yllättää ahkeran saunojan. Ota mukaan lauteille lautasellinen juustoleipiä, ja niin sinulla on hetken löylyteltyäsi pino toinen toistaan herkullisempia lämpimiä voileipiä. Nopea ja vaivaton herkku, joka maistuu taatusti saunakavereillekin!

Saunan jälkeen ei tee mieli kipittää paljain jaloin takaisin mökille. Jos kenkiä ei näy mailla halmeilla, pujauta jalkaasi pestyt sipsipussit, niin voit kulkea pitkin saunapolkua vailla huolen häivää. Rapina karkottaa kauas myös polun varrella vaanivat metsänelävät.

Kukapa nainen ei haluaisi astua suihkusta yhtä hehkeänä kuin Hollywoodin elokuvatähdet? Kun menet suihkuun, laita silmillesi vanhat laskettelulasit. Näin silmäsi säihkyvät aina yhtä viehättävästi!

Jos sinua ujostuttaa riisuutua pukuhuoneessa muiden nähden, ota avuksi vanha makuupussi. Sen sisällä voit rauhassa riisua vaatteesi, eivätkä muut saunojat huomaa mitään.

Laudeliinaksi sopii erinomaisesti vaikkapa naapurisi pyykkinarulta tyynyliina, kaitaliina tai käsipyyhe. T-paita hellii sekin aistikkaasti takamustasi. Voit myös punoa pajusta, järviruo’oista tai kaisloista säväyttävän pefletin.

Lumihangessa piehtarointia löylyjen lomassa voi harrastaa pimeinä talvi-iltoina niin kerrostalojen, pientalojen kuin rivitaloasuntojen pihalla, oman maun mukaan joko pihavalojen kanssa tai ilman.

 

"Paikka palaa"

Hän pistää tänään "Paikan palaa"
70-luvun bileet



 "On baaritiskillä katseltavaa
Kun sua lähestyy ja sulle jutella saa
Ja niin tanssit kaikkiin sydämiin
Sun säteilyäsi ihailla voi
Loistat lujempaa kuin yksikään biisi nyt soi
Taas sä voit tähtiin ponnista..."

Su 21.7.2013
Ps. Ja hän laittoi paikan palaa niin että voitti sukelluslahjakortin...

"Paikka palaa - Nylon Beat" 
(kuuntele Spotifysta)

Oot pitkän päivän hitsannut taas
Eikä mikään pilaa sun tunnelmaas
On uus sulla bailumahdollisuus
Sä kiskot parhaat farkkusi kiin
Vielä peilaat geeliä sinun hiuksiin  
Sä meet ja sen kaiken tänään teet
 
Paa paikka palaan, niin sut muistetaan
Kun sä tanssit tänään ilman yhtään tyttöystävää
Ei siin oo mitään hävettävää

Paa paikka palaan, niin sust kerrotaan
Jos sä bailaat aamun asti jonkun kundifrendin kaa
Ei siin oo mitään salattavaa

On baaritiskillä katseltavaa
Kun sua lähestyy ja sulle jutella saa
Ja niin tanssit kaikkiin sydämiin
Sun säteilyäsi ihailla voi
Loistat lujempaa kuin yksikään biisi nyt soi
Taas sä voit tähtiin ponnistaa

Paa paikka palaan, niin sut muistetaan
Kun sä tanssit tänään ilman yhtään tyttöystävää
Ei siin oo mitään hävettävää

Paa paikka palaan, niin sust kerrotaan
Jos sä bailaat aamuun asti jonkun kundifrendin kaa
Ei siin oo mitään salattavaa 

Aamun asti jonkun kundifrendin kaa
Paa paikka palaan
Paa paikka palaan
Paa paikka palaan, niin sust kerrotaan 

Jos sä bailaat aamuun asti jonkun kundifrendin kaa
Ei siin oo mitään salattavaa
Paa paikka palaan
Paa paikka palaan 

Ilman yhtään tyttöystävää, ei siin oo mitään hävettävää
Paa paikka palaan
Paa paikka palaan
Kundifrendin kaa, ei siin oo mitään salattavaa 

PEACE  TO  ALL

Ystävät - tässä on joululahjanne

No en ole mennyt sekaisin. Ystävät - tässä on joululahjanne. Minä ja Ninni päätettiin aloittaa ajoissa ja nyt se on tehty. Joululahjat.
Voitte sitten muistella kauniita kesäpäiviä talven tuiskussa ja pakkasessa.

"Iloista suurin" 
(juttu on Kotivinkin Joululehdestä vuodelta 1998, kirjoittajan nimeä en ole tallentanut, mutta yritän löytää sen vielä niistä valtavista joululehtipinoistani)

Ensimmäinen näytös.
En pidä tungoksesta, en ainakaan joulunajan pitkistä kassajonoista tavarataloissa. Kuitenkin jokikisellä joulunalusviikolla löydän itseni hikoilemassa muiden yhtä ahdistuneiden ihmisten kanssa tavaroita pursuavien hyllyjen välistä. Minulla on ostoksilla mukana hyvä tahto ja iloinen antamisen mieli, eikä ostettavastakaan ole puutetta. Nyt ei tarvita kuin pieniä oivalluksia ja nopeita päätöksiä ja koko suku on saanut lahjansa.
Mutta kun ei. Kaksi tuntia hypistelen miesten sukkia, pengon villapaitakasaa, laskostelen pöytäliinoja, koettelen käteeni patakintaita ja kolistelen kattilankansia. Hiukset ovat märät villapipon alla, pusero on liimautunut selkänahkaani. Kalle on saanut joka vuosi sukat, nyt on keksittävä jotain muuta. Mummilla on monta käyttämätöntä pöytäliinaa kaapin hyllyillä, Enni-täti ei käytä pitsipaitaa, äidillä on jo kattila ja isällä tohvelit. Olen paniikissa ja ostan Kallelle sukat, mummille pöytäliinan, Enni-tädille pitsipaidan, äidille kattilan ja isälle tohvelit!
Mutta mieleni ei ole iloinen. Minulla on kasseittain turhanpäiväistä tavaraa. Tiedän kuinka lahjani tänäkin vuonna saavat seuraa muiden käyttämättömien tavaroiden joukossa.

Väliaika.
On hiljainen kesäilta ja sade ropsuttelee mökin kattoa. Selailen vanhoja lehtiä, niiden talvisia ja jouluisiakin numeroita. Yhtäkkiä se iskee, nimittäin ajatus. Jospa kerrankin...

Toinen näytös.
Olen ostoksilla. Kädessäni on kookas arkki ruutupaperia, moneen kertaan kirjoitettu ja kummattu, ylipyyhitty ja päällekirjoitettu paperiarkki.
Tänä vuonna Kalle ei saa sukkia, tai oikeastaan saa, mutta aion neuloa ne itse, teen molemmista eriväriset. Annalle neulon villapaidan ja kirjon siihen kuvioita ja virkkaan päälle pallukoita. Mummille teen patalappuja, monta samantien. Enni-täti saa itse keräämistäni marjoista hilloa. Äidille maalaan pieniä lasipurnukoita mausteikoiksi. Isälle teen taulun kesäkukkasista. Ystävätär saa itse keräämiäni yrttejä, nokkosia, voikukkia, siankärsämöä. Kuivatan kedonkukkia saunanlauteilla ja teen niistä asetelmia, annan lahjaksi ja pidän itse. Sen jälkeen maalaan iloisia koreja, kaikenvärisiä ja leivon niihin lämpimäisiä. Maustan kurkkuja ja kurpitsoja ja annan niitä lahjaksi vanhoissa lasipurkeissa, jotka olen itse koristellut, voin ommella niihin kankaasta kannensuojuksetkin, tai ehkä sittenkin virkkaan ne.
Ostan röykkiömäärän erikokoisia koreja, keramiikkapurnukoita ja lasisia kippoja. Ostan ihania kangaspaloja, sametista ja silkistä. Ostan punaista, sinistä, vihreää, keltaista, kaiken värisiä lankoja. Ostan maaleja spreijattavia ja siveltäviä. Olen innoissani ja valmis aloittamaan lahjavalmisteluni. Minulla on puoli vuotta aikaa...

Kolmas näytös.
Jouluaatto on kahden viikon kuluttua. Kallen sukista on molemmat varret valmiina, mutta en osaa tehdä kantapäätä. Mummille on valmiina yksi virkattu patalappu, se on vähän harva, eikä edes nelikulmainen. Annan puserolangat ovat eteisen kaapissa. Olin unohtanut, etten ole koskaan neulonut tai virkannut sitten kansakoulupäivieni ja silloinkin työn teki valmiiksi käsityönopettajatätini, joka sai siitä vain seiskan todistukseeni. En ole koskaan tuntenut oloani keittiössä kodikkaaksi. Enni-tädin hilloista jäi lähtemätön sotku ja se on niin kovaa, ettei sitä saa lusikalla irti purkista. Kurkut ja kurpitsat jäivät toripöydille.
Lasipurnukat on maalattu, niissä ei nyt tällä kertaa ole sieviä orvokinkuvia, koska en osaa maalata orvokkeja. Eikä niihin tullut edes raitoja, koska maali valui minne sattuikin. Monta koria on kuitenkin maalattu, mutta värit eivät riittäneet kaikkiin koreihin, niissä on niin paljon reikiä, että suurin osa maaleista norui alustana olleeseen sanomalehteen. Vaikka korien pinnassa on luultavasti puolet kesämökin itikoista, niin maaliin tarttuneesta sanomalehdestä ei sentään tekstiä pysty lukemaan.

Neljäs näytös.
Myönnän, mutta en nolona, että kävin sittenkin lahjaostoksilla, mutta kävin vain lähikaupassa.
Nyt kynttilät jo palavat, joulumusiikki soi ja glögi levittää mausteisia tuoksujaan. Tänä vuonna olen päättänyt erityisesti panostaa pakettien koreuteen ja loppusointujen riimittelyyn. Rakastan joululahjavalvojaisia, tänä jouluna enemmän kuin koskaan.

- Äidille olen ostanut kaupasta maustekurkkuja ja lisännyt liemeen rutkasti valkosipulia. Tekstaan purkkiin kauniin etiketin ja sidon kannen somisteeksi samettinauhalla pienen pitsiliinan (made in Korea)

- Suurimman maalaamistani koreista saa isä. Se on hyvä sukkakori, eikä niitä itikoita edes huomaa kaapin hyllyllä.

- Kallen sukanvarret ovat hyvät säärenlämmittäjät aerobikkaavalle ystävättärelle.

-Luulen, että Anna ilahtuu muhkeasta lankapaketista, jossa on puikotkin mukana.

- Enni-täti saa marmeladia. Se on tehty etelän eksoottisista hedelmistä tehtaassa, mutta itse sen olen purkittanut.

- Mummi rakastaa suklaapraliineja. Olen pakannut niitä keramiikkaruukkuun. Kyllä hän saa myös sen virkkaamani patalapun. Mummi ymmärtää.

- Kallen suuren lasipurkin olen täyttänyt purukumivalikoimalla, kaikkia makuja sikinsokin.

- Tutut saavat joululeivän. Olen tilannut ne leipomosta ja käärinyt ne niihin ihaniin kankaanpaloihin.

- Yrttiteeainekset ovat kaupasta. Varmuuden vuoksi. Mutta olen itse taitellut romanttisesta paperista suloiset pussit ja annan lahjaksi kavereille.

Loppukuvaelma.
Olen onnellinen ja ylpeä itsestäni. Luulen, että ensi vuonnakin kaikki saavat jotain omatekoista. Niin että odottakaa vain ja jännittäkää, mitä minä ensi kerralla keksin.

(Kotivinkin Joululehdestä 1998)

Joten nyt tiedätte, miksi joka vuosi saatte jotain omatekoista minulta lahjaksi. "Iloista suurin" on kaivautunut pääni uumeniin ihanana tavoitteena antamisen ilo.
Odottakaa vain mitä teille taas keksinkään ;)

Pesänrakentajat ... 7 ... Talkoot

Talkoot kunniaan.
No kyllä kahden päivän talkoissa tehtiin muutakin kuin syötiin.
Kiitos kaikille todella ahkerille talkoolaisille.