Jos et voi

Jos et hyväksy minua, unohda minut.
Jos et jaksa seuraani, sano se.
Jos sinua ei kiinnosta, niin älä esitä.
Jos oikeasti välität, niin näytä se.
Jos olen oikeasti tärkeä, kerro se minulle.
Älä koskaan puhu tunteista, jos niitä ei oikeasti ole.
Älä koskaan pidä kädestäni, jos aiot särkeä sydämeni.
Älä koskaan lupaa, jos et voi pitää lupaustasi.
Älä koskaan katso silmiin, jos aiot valehdella minulle.
Älä koskaan tule elämääni, jos aiot lähteä siitä pois!

-Facebook-

 En mitään en ketään - Juha Tapio (Kuuntele tästä)

DipDay HARTOLA

DipDay – Villalankojen luonnonvärjäystä Hartolassa

Yhdystie 5,  HARTOLA,  SUOMI / FINLAND (Tilipalvelu Annie Hennon tiloissa ja sään salliessa myös ulkopuolella)

2.9.2011  klo 12.00 – 15.00

sekä 3.9.2011  klo 12.00 -15.00  ( Hartolan markkinapäivänä, Suomen suurimmat yksipäiväiset maalaismarkkinat )

Tule tutustumaan villalankojen luonnonvärjäykseen, keskustelemaan aiheesta tai kertomaan omat vinkkisi.

Näet aloittelevan värjääjän lankoja, noin 20 erisävyistä lankaa nähtävillä. Tule, näe ja innostu kuinka yksinkertaisilla ja pienilläkin välineillä pääset jo alkuun.

Jos sinulla on omia värjättyjä lankoja tai valmiita töitä, ota ihmeessä mukaan kaikille nähtäväksi.

Molempien päivien aikana värikattila porisee yhdellä värillä näytösluontoisesti.

Paikanpäällä kirjoja ja nettisivuja luonnonvärjäyksestä, sekä mahdollisuus tilata lankoja ja tarvikkeita.

Kahvipannu on kuumana molempina päivinä.

Tilaisuuden järjestää Annie Henno 044-5254967

Kaikille avoin tilaisuus, Tervetuloa!

Mikä ihme DipDay?
Ihmiset neulovat julkisesti (Knitting in Public - KIP) - joten miksi ei värjättäisikin. DIP-sana tulee englannin kielen sanoista Dye in Public, eli julkisesti värjääminen.

Ensimmäinen kansainvälinen DipDay järjestetään 2.9.2011. Kutsumme värjärit kaikkialta maailmasta värjäämään yhdessä ja julkisesti.

 

http://dipday.blogspot.com/

Vauu - mikä viikonloppu

No tilasin vähän lankoja. Ja vähän kasveja. Resedaa, Sinipuuta, Verihelttaseitikkiä, Paatsamaa, Saksanpähkinänkuorta ja Safloria. VAUU  MIKÄ  VIIKONLOPPU  TULOSSA!
Keittäminen on alkanut jo... ja käyn varmaan huomenna keräämässä ainakin lisää lupiininlehtiä. Voiko näistä langoista ja väreistä enää enempää mennä sekaisin. Viikkonloppu toisensa jälkeen langat porisevat padoissa.

Ja tänne tulee kuvia mitä saan aikaiseksi. Kaiken kruunaa ihana kesäinen viikonloppu, eikun langat ulos kuivumaan. 


Ja mitäs täällä onkaan viikonloppuna syntynyt... ja kattilat porisevat vieläkin.

Katso auringon kirkkainpaan reunaan

Kuva: Teija Korpela

Joskus elämän palapelin palat vaan loksahtavat paikoilleen helpommin kuin olisi voinut uskoakkaan. Muutamasta sanasta, pienestä tapahtumasta. Voisiko mikään muu olla kirkkaampi kuin sydämeen osunut auringonsäde. Kirkas ja valoisa, varmuus siitä että on oikealla tiellä. On helpompi hengittää. Elämällä on taas merkitys.

Elämä kantaa ja siihen voi luottaa. Katso auringon kirkkainpaan reunaan. Tiedät että teet oikein.


Löysin pari ihanaa Mari Rantasilan kappaletta. Kuuntelin niitä joskus ja nyt löysin ne taas.


Mari Rantasila -Penkki, puu ja puistotie (Kuuntele tästä)
San. Pertsa Reponen

Luona penkin on tuo puu ja puistotie
Kaiken muun vei aika, luulen
Luokse penkin jää tuo puu ja puistotie
Kuljen pois teitä tuulen

On paikka, jossa rakastin
Ja josta kaiken antaisin, näin antaisin
Mä meidät tahdoin säilyttää,
Nyt mitään kuitenkaan ei jää, ei jää


En kuulu joukkoon aikuisten,
Sä sanoit että haaveilen, vain haaveilen
Mä kiinnyin kaikkeen yhteiseen
En tiennytkään mä väärin teen, väärin teen


Luona penkin...



Sun jälkees paikkaan yhteiseen
Mä jätin kaiken muistoineen, näin muistoineen
En kiinnekohtaa uuteen nää
En tiedä missä viivähtää, viivähtää 

Luona penkin...




Mari Rantasila - Kun taas sinut nähdä saan (Kuuntele tästä)
San Mari Rantasila


Pois pois kauas lähdit luotain
En voi ymmärtää
Loukkaat mua niin kovin paljon
Silti jotenkin mä sua rakastan

Karkaa en
Sua mä ajattelen
Ootan vaan kun taas sinut nähdä saan

Huules huulillani polttaa
Rakkaus heittelee
Näänkö kaiken ihan väärin kun
Tuntuu et kuitenkin sä musta välität

Karkaa en..

Miltä näyttää oikee vaimos tuo?
Miksi palaat taas sen naisen luo?
Lapset sulle vilkuttaa, et taida mua muistaa
Haavekuva haihtuu, lentää taivaisiin silti 


Karkaa en..

"Pönttöjen" viikonloppu

Pönttöjen viikonloppu...

... meno oli yhtä vinksallaan kuin tämä pönttö, seura sen sijaan Huippuluokkaa. Ja nyt jos koskaan meno oli SHE kappaleen mukaista...kiitos ihanien ystävien.


Katso video alla olevasta linkistä
SHE - Groove Coverage (Kuuntele tästä)

Voisinko ostaa aikaa, Kiitos.

Mistä saisin ostettua lisää aikaa. Kun olen hurahtanut värjäämään itse lankoja luonnonkasveilla, niin siihenhän ei riitä enää mikään aika. Enkä muuten juonut tuota Baltik-rommia kun värjäsin, vaan koska aikaa on liian vähän, värjäsin lankoja ja tein yhtä aikaa lisää rommiruukkuja. Lahjaksi. Rommiruukuissa saattaa olla luonnonväriä ja langoissa rommia, mutta ei kai se haittaa.

Männynkäpy, pietaryrtin varsi ja pietaryrtin kukka

Kanerva ja jäkälä sekä pietaryrtti ja männynkäpy

Keittelin minä mitä hyvänsä kattilassa, niin aina tuli keltavihreää. Aivan käsittämätön juttu. 

Lupiininlehti ja varsia harmaassa langassa

Jos tästä liemestä vielä syntyy keltavihreää, niin käsittämättömät ovat luonnonlait. Kyseistä lankasoppaa tuli keiteltyä yöllä kymmenen ja yhdentoista välillä. Taskulampulla valaisin parvekkeella vuoroin digitaalimittaria ja vuoroin lankakattilaa. Ettei vain se punainen vesi muuttuisi keltavihreäksi langaksi.
Ei... se ei muuttunut.... onnistuin vihdoinkin saamaan oranssia. Krappijuuresta.

Saari

Siinä se on. Saari. On muuten nopein lomamatka minkä olen ikinä tehnyt. Lähdostä tiesin edellisenä päivänä ja matkaan meni muutamia tunteja. En sitten ehtinyt pakata sitä matkalaukkua mukaan, mutta makkaraa, kahvia ja piirakkaa tuli kuitenkin matkaan. Ja mikä voisikaan olla parempaa kuin makkara ja hyvä seura, sekä ihanat muistot pienistäkin hetkestä. Eihän elämän muusta tarvitsekkaan koostua kuin pienistä hetkistä. 
Se riittää!

Melkein sinkkuelämää

Hyvät ystävät ovat kultaakin kalliimpia. Minulla on muutama ystävä, joiden kanssa on tullut tehtyä aika paljon kaikkea mistä jää hyvät muistot. On lennetty "Finnairin" koneella "Gran Canarialle", pidetty rapujuhlia ja käyty teatteri-shoppailu reissuilla. Järjestetty "arvostele mun illallinen" iltoja tai istuttu vaan tyttöjen saunailtaa. Tärkeintähän on seura jossa viihtyy ja jossa juttu menee yleensä ihan älyttömyyksiin. Siitä puhe mistä puute - linjalle myös. Voisiko mikään muu asia piristää tavallista arkea enemmän. Hetkiä jolloin on naurettu niin paljon, että naurun kyyneleitä on saanut pyyhkiä tunnin silmäkulmista ja mahaan sattuu parin päivän päästäkin.

Ja suunnitelmissa on vielä enemmän mitä aiomme tehdä. Elämää arjen keskellä, melkein kuin sinkkuelämää. Puolisinkkuja, koko sinkkuja tai sitten vaan melkein kuin sinkku. Siellä missä olemme, siellä sattuu ja tapahtuu.
Kaikkien näiden yhteisten hetkien kunniaksi olemme keksineet itseämme kuvaavat salanimet. Hyvät ystäväni Tissi-Teija, Seksi-Seija, Ratto-Riitta ja minä, Anto-Annie.
Olen niin kiitollinen ystävistäni, joilla on samanlainen huumorintaju kuin minulla. Se on yhdistänyt meidät.

Tänään Sinulle

Kuunetelen tänään XL5:n kappaletta. Nyt vaan tuntuu siltä.
Muuten, oliskohan siitä seitsämän vuotta aikaa, kun olimme Kanariansaarilla lomalla lasten kanssa  ja meidän hotellihuoneen naapurina oli XL5:en Mica perheineen. Siinä hän sitten moikkaili meille aina kun kohtasimme.... joten kyllä tällä kappaleella on paljon merkitystä muutenki. Kuulen ja näen ihan silmilläni, kun Mica tätä herkkää kappaletta laulaa.

"Pitäis elää niin kuin jokainen päivä ois viimeinen..."  ... ehkä olen tehnyt juuri niin.

Paljon kaunista sanomatta jää (sanat)

Kappale muistuttaa myös yhdestä Ninnin kaverista, joka ei enää ole täällä. Ei enää oikeasti ole. Joten eiköhän eletä kaikki kuin jokainen päivä ois viimeinen, sillä joskus se myös on viimeinen. Joillekin lopullisesti - joillekin niin, ettei vaan voi enää sanoa toiselle mitään.
Tänään vaan tuntuu tältä. Tiitikin muuttaa jälleen kerran pois. Mut niin tämä elämä vaan jatkuu. Ja Tiiti jos kuka ainakin muistaa elää "kuin päivä ois viimeinen".


Tänään kun vielä voit, sano se rakkaimmalle ihmiselle.
Tänään kun vielä voit, elä tässä hetkessä. Ja elä nyt!
Äläkä koskaan unohda.

Muistoja lomalta

Marjakiisselin alku

Sienisatoa

Nro 14: Mitä kaikkea olisin voinut tehdä lomalla?? Ja mitä myös tein.

Joululahja ideoita

Yöpöydän romantiikkaa

Mustikka-vadelmamaito

Ja ne mitkä jäi tekemättä ... 

Lankoja..

Lankoja..

Ja lisää lankoja..

Keskeneräisiä töitä langoista...

Mekkokangas