Hulvattoman hauska hetki koitti, kun olin kuljettanut alakerran varastoon neljä laatikollista ja yhden kassin täynnä lankoja.
- Seison olohuoneessa, katson minne hyvänsä - näen lankoja.
Purskahdin yksikseni naurun-kikatukseen. MINULLA on niin paljon lakojna, etten varmaan saa niitä tehtyä elinaikanani valmiiksi. Mutta on ne kauniita ;)
Totesin myös, että langat on siitä kivoja, että niitä voi vain aloitella. Ne on paljon kätevämpiä keskeneräisinä, kuin esimerkiksi jokin kangaspala. Keskeneräisestä neuleesta tulee jo iloiseksi - onhan se aloitettu eli "melkein valmis". Pitäiskö nyt vielä laskea kuinka monta keskeneräistä multa löytyykään.... No nyt tiedän mitä teen kesällä - jos en ole töissä tai rakennustyömaalla ;) Minä virkkaan ja kudon ;) No ehkä vähän ainakin.... on kai ilmiömäisen selvää, että siitä minä pidän. AIKA on vain elämässä rajallista...
Ps. Lapseni Ninni - minä lupaan tehdä ensimmäiseksi sen sinun neulepaidan valmiiksi, ennen kuin taas aloitan mitään ;) tai edes jatkan mitään.... Minä lupaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti