Ajan autolla, on sunnuntai. Mukana kahvia termarissa, makkaraa, kääretorttua ja keksiä, kahvimukit.... olen menossa eväsretkelle pienelle talolle, missä ehkä on tulevaisuuteni.
Matkalla maisemista tulee mieleen muistoja. Ymmärrän mikä on elämässäni satuttanut minua eniten. Mietin hetken onko mitään mikä on voinut satuttaa minua enemmän ja huomaan, ettei kenelläkään voi olla kuin yksi asia mikä satuttaa eniten. Sen kaiken haluan vain siirtää sivuun, unohtaa enkä koskaan haluaisi enää ajatella. Ymmärrän myös, että minulla on aitoja tunteita ja olen siitä iloinen. Niitä ei tarvitse peitellä.
Haluan kääntää ajatukset ja tunteet, ja myös teen sen. Mietin mikä on parasta elämässäni ja suurin ilon aiheeni. Lapset, joita rakastan niin paljon. Se millaisia he ovat ja mitä tekevät. He ovat juuri sellaisia kuin haluavat. Sitä rakastan ja olen iloinen tunteesta.
Sitten saapuu rauha. On vain nyt ja tässä.
Hetki.
"Eväsretki - Samae Koskinen" - kuuntele tästä
"Keltaista - Samae Koskinen" - kuuntele tästä
"Sulla oli päällä keltaista
erotuit kyllä joukosta..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti