Sitä vain huomaa, kuinka onnellinen olen juuri nyt. Tämä hetki - tässä ja nyt....
"Eletyt päivät tuntuu
mut kipu on köykäinen kosketus vain
Terassin lyhtyä kiertävä koi
Kipua on, mut ei tuskaa
eletyn elämän kolhuja vain
Jotakin totta ja voimaakin
Sydän on ehjä kuitenkin
Ja kun sä vain istut viereen mun,
siin on jotain niin oikeaa
Valoa aamun valkeaa,
maata kantavaa
Elämän kieppuva virta,
on urotöitä ja virheitäkin
Tekoja joita ei toisiksi saa
Mä yritän oppia niistä
ja osan kai voisin vain unohtaa
Nuo kivikon railoissa nukkuvat kyyt
Sydän on ehjä kuitenkin.
Ja kun sä vain istut viereen mun,
siin on jotain niin oikeaa
Valoa aamun valkeaa,
maata kantavaa
Mä yritän olla sun arvoises kyllä
Avata sieluni solmuja vielä
Nähdä sun maailmas niinkuin se on
Kävellä kanssasi kirkasta rantaa,
kuulla nuo tuulet niin kuin ne kuulet
Nähdä sun taivaasi niin kuin sen näät
Ja kun sä vain istut viereen mun,
siin on jotain niin oikeaa
Valoa aamun valkeaa,
maata kantavaa
Ja kun sä vain istut viereen mun,
siin on jotain niin oikeaa
Valoa aamun valkeaa,
maata kantavaa"
Miehelleni - sille ainoalle oikealle 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti