Rakas päiväkirja.... minun piti kertoa vain pari asiaa...

torstai 26. elokuuta 2010

Reporankoina RIIKASSA



Halpa Riikan matka ei sitten ollutkaan ehkä ihan niin halpa kuin aluksi luulimme. Vaikka lento ja hotelli komeksi päiväksi maksoi satasen paikkeilla, niin Air Baltikin lennolla laukun ottaminen mukaan maksoi 20 euroa per suunta.
Siispä emme halunneet ajaa Riiassa taksilla, jotta säästäisimme mahdollisimman paljon rahaa. Kävelimme parin kilometrin matkan hotellille, vetäen matkalaukkuja perässä.

Usko meinasi loppua kesken, kun niin kovasti kauniiksi kehuttu Riika olikin aika paljon muuta. Mitä lähemmäs hotellia tulimme, sitä ränsistyneempiä talot olivat. Kuin pommin jäljiltä. Hotellimme ikkunasta näkyi tämä näky. Hotellimme tosin oli rakennettu 2008.












Katu joka johti hotelliimme, nimesimme "Villinlännen kaduksi". 









Paljon kaunistakin tuli tietty nähtyä matkalla ja yksi mikä piti varmasti paikkaansa, Riikasta sai halpoja kenkiä. Sulloin niitä yhdeksät parit pineen matkalaukkuuni. Suurin osa kengistä hävisi tyttöjen matkaan kotisuomessa.




Heinäkuun lopussa rämmimme reporankoina Riikan katuja. Päivät olivat todella kuumia. Paluupäivänä suomessakin oli tehty lämpöennätys 37,2 astetta. 

Kotiinlähtöpäivän aamu valkeni Riikassa kovin sateisena. Kaikesta huolimatta raahasimme matkalaukut raitiovaunuun, jonka jälkeen raahasimme itsemme ja laukut linja-auto pysäkille. Linja-autoon noustessa olimme niin märkiä, että tuskin yhtäkään kuivaa kohtaa löytyi mekostani. Riisuin litimärät sukat ja laitoin ne lentolaukkuun ennen turvatarkastusta. Anittan kanssa sovimme, että jos kysyvät jotain nestemäisistä aineista, niin tunnustan, että minulla on litimärät sukat kassissa.



Matka oli kuitenkin kovin onnistunut. Nauroimme vesisateessakin mahamme kipeiksi. 

Ensi kesäksi suunnittelimme halpaakin halvemman matkan. Veneellä soutaen, saareen, Joutsassa ja teltta pystyyn. Kaverini lupasi ottaa minulta sitten vähän "matkalaukku" rahaa, että tulisi sellainen "huippumatka" fiilis.

                        Kesälle, Riikalle ja parhaalle kaverille.
                                                  Kippis.








*   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *


Ja mitä voikaan tehdä Suomessa 37,2 asteen helteellä, kun palaa matkalta ja on unohtanut kotiavaimensa?? Istua nurmikolla ja ikuistaa se "vitutus ilme".
Mutta mekko oli sentään kuivunut ;) 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti