Rakas päiväkirja.... minun piti kertoa vain pari asiaa...

torstai 26. heinäkuuta 2012

Sitä myös elämäksi kutsutaan


Hirveä masis aamulla... kuulin että menee pitkään ennen kuin työtietokoneestani saadaan laboratoriotulokset pelastuuko mitään. Koneeni, tai se onneton kovalevyni lähtee tänään lennolle. "Hän" pääsee oikein matkustelemaan. Sen jälkeen kestää aikansa, jos nyt yleensä mitään pystytään pelastamaan, että tiedostot saadaan kaivettua talteen..... mukavaa. Niin siis luulitteko että on mukavaa!

No, pieni puhelu kaverille aamulla, että voin kuunnella myös muiden huolia, omat unohtuvat paremmin. Sen jälkeen säntäsin hierojalle ja esitin masentunutta...mieli parani jo huomattavasti, kun hierojan kanssa keksittiin lisää kauhuja mitä mulle vois sattua. Poikkesin myös torille ja löysin halvalla mansikoita.... ei kun ostamaan ja mehun keittoon. Tuli sitten osteltua vähän mustikoita ja vadelmiakin. Voin ostaa jossakin kohtaa aikaa... en mene metsään, en mansikkapellolle enkä vadelmapuskiin. Ostan kun vielä voin!!
Taidan mennä myös viikonloppuna Ikeaan ja ostan sen eteisen kaapiston josta olen vuosia haaveillut. Mulla on juuri siihen rahat tallessa ja nyt tuli vaan sellainen tunne, että ostan sen vaatekaapiston.... äkkiä ennen kuin joudun käyttämään ne rahat tietokoneeseen.

Minä taidan elää toivossa, että jostain sitä rahaa tulee.
Tulihan minulle tämä "lottovoittokin" ikävässä muodossa - koneen hajoaminen. Oikea Jackpot!!! Atk-mieheni ei tiedä yhtään toista tapausta jossa uuden koneen kovalevy olisi hajonnut. Mutta minä sain sen jättipotin. Olinpa onnekas.

Joten eiköhän iloita siitäkin. Sitä myös elämäksi kutsutaan.










Ma 30.7.2012
klo 15.45

Soitin juuri Atk-miehelle. Atk-mies alkaa olla "hyvä ystäväni". Sainkin jo perjantaina kuulla, että tietojeni ulosajo kestää muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Ja sain juuri nyt kuulla, että sen jälkeen menee seuraava "tovi" kun tiedot saadaan minun omalle uudelle kovalevylle.... Lisäksi kuulin, että kovalevyni tuhoutuneita tietoja ajetaan ulos Ruotsissa tällä hetkellä täysin pölyttömässä laboratoriohallissa  ja täysin sterillipukuihin pukeutuneet henkilöt siirtelevät levyäni. Jännittävää !! On muuten "hienoa" tietoa sitten sen jälkeen koneellani.

No se siitä. Sain sitten loppuviikosta raivonpuuskan ja siivosin varaston, siivosin autotallin, heittelin niistä tavaraa paljon kirpparille ja roskiin. Tein lapseni ystävän muuton Helsingissä ja - OSTIN sen kolmemetrisen Ikean vaatekaapiston liukuovilla..... Jeeeeeeeeee.... että olen onnellinen. Ettepäs saaneet rahojani tietokoneeseen. Olin nopeampi. Tuhlaamaan.
Nyt istun täällä toimistossa. Olen laskenut käsin palkkoja... Tuntuu oudolta. Yhtäkkiä on kovin hiljaista ja rauhallista.
Millään ei ole niin kovin paljon väliä.

Aika on kuin pysähtynyt.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti