Soitin tänään kahdelle ystävälleni... minä tiesin, että tulette juhannuksena. Minä tiesin, koska on olemassa ihmisiä joihin voi luottaa.
Mietin, että on ihanaa kun haluatte taas jälleen kerran tulla tänne. Me olemme se SUURI perhe... siskoja ja siskojen lapsia... koiria ja kissoja ja paljon, paljon puheen sorinaa.
Otammeko taas kaupasta ostoskärryt ja kiidämme niillä kotiovelle asti? Vähän lainaamme. Entä juhannuskaste? Kuka kastuu ja ketä kastellaan... "kosto" voi kolahtaa omaan nilkkaan vai miten se on lapset. Tärkeintä on että ollaan vaatteet päällä ja ihan märkiä.
Tänä vuonna pitäisi olla tosin "Miss-Kässä" kisat. Jännittää ihan kuka voittaa sen... heh. Biksut on kuulema vielä tekemättä, mutta äkkiäkös sitä. Tai oikeastaan meidän piti saunoa ja lähteä alasti liftaamaan lähimmälle uimarannalle... minä ehdotin vaahteranlehteä suojaksi, mutta totesimme että kyllä se on oltava raparperinlehti.... Voi luoja... millainen juhannus tästä tuleekaan. Iloa, naurua ja riemua.
Joskus luulin, että suku on tärkeä juhannuksena - Nyt tiedän, että minulle on tärkeintä juuri te rakkaat Ystävät.
Ette usko miten onnellinen olen tästä meidän rakkaasta perinteestä... Miten onnellinen olen teistä rakkaista ystävistäni.
Kiitos kun haluatte tulla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti