Vaikka ei kesä vielä loppunut

Muutama vuosi sitten aloitin tämän blogin tekstillä "Kuplia"... ja mitä siinä lukikaan:

"Kesä oli ollut muutenkin ihana - molemmat lapset olivat luonani. Jokainen päivä kohti syksyä muistutti silti siitä, että lapset muutavat pois. Miksi en siis tallettaisi niitä ihania muistoja mitä heidän kanssa vielä tänä kesänä pystyin tekemään.
Luopuminen tuntui pahalta, mutta niin vain tapahtui. Lapset lähtivät maailmalle kevyesti kuin kuplat. Myös onnellisina ja iloisina. Ja minulle todella jäi muistot. Sekä puhelin, joka kuitenkin yhdistää meidät.
Nyt syksyn pimenevinä iltoina avaan tietokoneen - katselen kuvia, kuplia ja iloisia ilmeitä. Jotain aivan mielettömän hulluja kuvia, joita Tiia oli näpsinyt itsestään kamerallani. Hetkessä lapset ovat aivan lähelläni. Hymyilen. Olen onnellinen."


Tämä tuntuu taas jotenkin niin tutulta.
Kuvia - muistoja - yhdessä tehtyjä juttuja...
Tärkeintä on elää jokainen hetki...
...ettekä te mihinkään katoa.

Minulle jää teistä muistot. 
                      Olen niin onnellinen.

"Älä tule hyvä tyttö - Erin" - (kuuntele tästä)

 Heh heh  ;)  Oikein "hyvät" tuli teistä...

Mitä nyt toinen imaisi mun viikko sitten tekemän joulu-rommiruukun tyhjiin ja toinen tais piirrellä pippelin ja pimpin kuvia mun kalenteriin kihlajaispäiväni alle... kaiken mä kuitenkin huomaan... jekuttelijat....
Mutta siitäkin huolimatta   ;)  ;)