Yhtenä päivänä istuin Ninnin kanssa ulkosalla... Taloyhtiössämme tehtiin juuri pientä ulkoremonttia. Työmiehillä oli tapana tulla töihin noin klo 11 ja tehdä muutama tunti töitä.
Tänä kyseisenä päivänä miehiä oli ilmaantunut peräti 3 kappaletta töihin. Tuollaisen alle tunnin työrupeaman jälkeen miehet kellistivät itsensä talon nurkalle pitkälleen. Mietimme, että miehillä taisi koittaa "kahvitauko". Kun miehet olivat köllötelleet nurmella pitkänään lähes puolituntia, teimme Ninnin kanssa suunnitelmat:
- Mitäs jos kävisimme tässä keskellä pihaa köllölleen nurmelle ja aina kun miehet katsoisivat muualle, kierähtäisimme vähän lähemmäs heitä. Lopulta pyörähtäisimme ihan heidän viereen ja kysyisimme "Pääseekö teille töihin? onko hyvä palkka?"
Tai jos kiertäisimme talon ja lähtisimme kierimään talon toiselta nurkata heitä kohti... tulla tupsahtaisimme kierien esille nurkan takaa.....
Toisena päivänä kun tulimme koiralenkiltä, näin kuinka isohko risukasa lähti liukumaan talomme nurkan taakse piiloon.... Ensin luulin näkeväni näkyjä, sillä ei meidän pihalla ole risuja... Pyysin Ninniä menemään katsomaan kuka veti risuja nurkan taakse.
Sieltä löytyi naapurimme kadonnut sisäkissa, jonka valjaisiin oli takertunut valtavat risut.... Onnellinen loppu, enkä siis nähnyt vieläkään näkyjä.
Mutta tänään kuulin ihan huippu jutun... Ystäväni soitti minulle ja kertoi mökkiprojektistaan... sitten hän kertoi miten oli tullut mökkitontiltaan kotiin ja ottanut jääkaapista vesipullon, vanha viinapullo, joka oli ollut mukana tontilla juomana. Koska vesi oli lämmennyt, päätti ystäväni kaataa veden kukkasille.
Hetken siinä kukkia kastellessa hän mietti, että miten pullo haisee jotenkin viinalle, eikö sitä ole pesty.
No eihän siinä muuta, kuin hän oli ottanut väärän pullon kaapista - siinä meni kukkasille 80 prosenttista Saarenmaata.... kuinkasmoni on muuten kastellut kukkiaan 80 prosenttisella viinalla?
Eikä ystävääni haitannut lainkaan viinan hukkaan meno, mutta kun kukka veti heti kirroossiin. Vaikka heitti kuinka vettä päälle, ei se siitä enää elpynyt...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti